JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
23.11.2021 7:59

Teks­ti Tero Ikä­hei­mo­nen // Ku­vat Su­san­na Kek­ko­nen

Kaja Kallas: ”Asianajajataustasta on politiikassa sekä hyötyä että haittaa”

Vi­ron pää­mi­nis­te­ri Kaja Kal­las hyp­pä­si hal­li­tusk­rii­sin jäl­keen joh­ta­maan maa­ta läpi ko­ro­nak­rii­sin. La­ki­o­pin­not es­tä­vät toi­si­naan te­ke­mäs­tä asi­oi­ta, joi­ta po­lii­ti­kol­ta odo­te­taan, hän sa­noo. 

Sten­boc­kin talo sei­soo kor­ke­al­la Tal­lin­nan his­to­ri­al­li­sen Toom­pe­an kau­pun­gi­no­san lai­dal­la ja kat­soo poh­joi­seen, me­rel­le päin.

Idäs­sä Toom­pe­an juu­rel­la le­vit­täy­tyy suo­ma­lai­sil­le ra­kas tu­ris­ti­koh­de, Tal­lin­nan van­ha­kau­pun­ki. Län­nes­sä, ju­na­kis­ko­jen ja säh­kö­lin­jo­jen piir­tä­män muu­rin ta­kaa voi näh­dä Ins­tag­ram-su­ku­pol­ven suo­si­man Tel­lis­ki­ven kau­pun­gi­no­san, jon­ka van­hat teh­das­hal­lit ovat löy­tä­neet uu­den elä­män kah­vi­loi­na ja vin­ta­ge-pu­tiik­kei­na.

Uusk­las­si­nen Sten­boc­kin talo val­mis­tui vuon­na 1792 oi­keus­ta­lok­si. Vuo­si­sa­to­jen ai­ka­na sen sa­leis­sa ovat asi­a­na­ja­jat rat­ko­neet lu­ke­mat­to­man mää­rän ar­ki­sia rii­to­ja ja suu­ria koh­ta­lon ky­sy­myk­siä.

Niin tä­nään­kin.

Vuo­des­ta 2000 läh­tien talo on toi­mi­nut Vi­ron tasa-val­lan hal­li­tuk­sen ja val­ti­on­kans­li­an ko­ti­na. Tam­mi­kuus­sa 2021 ta­lon tär­keim­män työ­pöy­dän taak­se is­tui en­ti­nen asi­a­na­ja­ja, Vi­ron en­sim­mäi­nen nais­pää­mi­nis­te­ri, Kaja Kal­las.

Kat­se on te­rä­vä mut­ta lem­peä, kun Kal­las ter­veh­tii Sten­boc­kiin saa­pu­nut­ta Ad­vo­kaa­tin toi­mit­ta­jaa ja ku­vaa­jaa.

– Ter­ve. Kaja, pää­mi­nis­te­ri esit­täy­tyy etu­ni­mel­lään.

Kal­las pyy­tää is­tu­maan ja al­kaa muis­tel­la vuot­ta 2003, kun hä­net pyy­det­tiin nuo­re­na asi­a­na­ja­ja­na Suo­meen har­joit­te­luun asi­a­na­jo­toi­mis­to Han­nes Snel­l­ma­nil­le.

Kal­las ker­too ta­ri­naa su­ju­vas­ti suo­mek­si, sil­lä hän kuu­luu 70-lu­vul­la syn­ty­nei­den vi­ro­lais­ten su­ku­pol­veen, joka op­pi kie­len te­le­vi­si­on vä­li­tyk­sel­lä.

– En­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä­ni Han­nes Snel­l­ma­nil­la sa­noin, et­tä en oi­kein puhu hy­vin suo­mea. Lap­se­na opit­tu kie­li muis­tui kui­ten­kin jos­tain ta­ka­rai­vos­ta, ja il­taan men­nes­sä pu­huin suo­mea jo ihan su­ju­vas­ti, Kal­las sa­noo ja nau­raa.

– Suo­ma­lai­set asi­a­na­ja­jat ovat hy­vin ah­ke­ria. Me voim­me eh­dot­to­mas­ti op­pia hei­dän ku­ri­na­lai­ses­ta työ­ta­vas­taan. Mi­nul­le jäi pal­jon ys­tä­viä ja hy­viä muis­to­ja yh­teis­työs­tä suo­ma­lais­ten asi­a­na­ja­jien kans­sa.

Rokotusmäärät saatava kasvuun

Kal­lak­sen pää­mi­nis­te­riyt­tä ovat lei­man­neet krii­sit. Hän nou­si pää­mi­nis­te­rik­si hal­li­tusk­rii­sin jäl­jil­tä, kun Jüri Ra­tak­sen hal­li­tus kaa­tui kor­rup­ti­oe­päi­ly­jen saat­te­le­ma­na.

Hal­li­tusk­rii­seis­tä sel­vi­tään, mut­ta ko­ro­na­pan­de­mia on ku­rit­ta­nut Vi­ron ta­lout­ta an­ka­ras­ti ja aja­nut ter­vey­den­huol­lon ää­ri­ra­joil­le. Mar­ras­kuun alus­sa Kal­las ku­va­si tv-haas­tat­te­lus­sa Vi­ron sai­raa­loi­den ole­van ”so­dan kal­tai­ses­sa ti­las­sa”.

Mi­ten ko­ro­na­ti­lan­ne ai­o­taan saa­da Vi­ros­sa hal­lin­taan?

– Ai­noa reit­ti ulos krii­sis­tä on saa­da ih­mi­set ro­ko­tet­tua, jot­ta he ei­vät sai­ras­tu niin va­ka­vas­ti, et­tä he tar­vit­se­vat sai­raa­la­hoi­toa, Kal­las vas­taa, nyt eng­lan­nik­si.

– Sik­si olem­me ot­ta­neet uu­sia ra­joi­tuk­sia käyt­töön. Niil­lä on saa­tu ro­ko­tus­ten mää­rä jäl­leen nou­suun.

Kal­las ker­too teh­neen­sä kiin­nos­ta­van ha­vain­non ko­ro­na­ro­ko­tus­ten ete­ne­mi­ses­tä. Eu­roo­pan ko­mis­sio teet­ti tou­ko­kuus­sa ky­se­lyn jä­sen­mai­den asen­teis­ta ro­ko­tuk­sia koh­taan. Ro­ko­tuk­siin epäi­le­väs­ti suh­tau­tu­vien vas­taa­jien osuus tut­ki­muk­ses­sa oli hy­vin sa­man­suu­rui­nen kuin ro­kot­ta­mat­to­mien ih­mis­ten osuus nyt.

– Tämä ker­too sii­tä, et­tä ih­mis­ten asen­tei­ta ei voi muut­taa kuu­des­sa kuu­kau­des­sa. Kaik­ki maat ovat py­säh­ty­neet ta­sol­le, joka oli en­nus­tet­ta­vis­sa jo tou­ko­kuus­sa.

Kal­las muis­tut­taa, et­tä ro­ko­tuk­set ovat eden­neet Vi­ros­sa hy­vin ver­rat­tu­na muu­hun itäi­seen Eu­roop­paan, mut­ta ta­voit­teen tu­lee ol­la poh­jois­mai­sen ta­son ro­ko­te­kat­ta­vuus. Mar­ras­kuun 2021 alus­sa vas­ta rei­lut 57 pro­sent­tia vi­ro­lai­sis­ta oli saa­nut täy­den ro­ko­te­sar­jan.

– Meil­lä on isom­pi mää­rä ro­kot­tei­den vas­tus­ta­jia kuin Suo­mes­sa. Li­säk­si iso jouk­ko suh­tau­tuu ro­ko­tuk­siin edel­leen epäi­le­väs­ti. Hei­dän ta­voit­ta­mi­sen­sa vaa­tii jat­ku­vaa vies­tin­tää ja va­kuut­ta­mis­ta. Se on hy­vin vai­ke­aa, Kal­las sa­noo ja pai­not­taa hy­vin-sa­naa kol­meen ker­taan.

Asianajajana politiikassa

Vi­ron par­la­ment­tiin Kal­las va­lit­tiin en­siy­rit­tä­mäl­lä vuo­den 2011 vaa­leis­sa. Eu­roo­pan par­la­men­tis­sa hän toi­mi vuo­sien 2014 ja 2018 vä­li­sen ajan.

Kal­lak­sen joh­dol­la Re­for­mi­puo­lue voit­ti vuo­den 2019 par­la­ment­ti­vaa­lit, ja tu­lok­sen pe­rus­teel­la pää­mi­nis­te­rin paik­ka oli­si kuu­lu­nut hä­nel­le jo tuol­loin. Ra­tak­sen kes­kus­ta­puo­lue muo­dos­ti hal­li­tuk­sen kui­ten­kin kon­ser­va­tii­vis­ten Isän­maan ja Ek­ren kans­sa.

Hy­vän ää­ni­saa­liin ja la­ki­taus­tan an­si­os­ta Kal­lak­sel­le tar­jot­tiin oi­keus­mi­nis­te­rin salk­kua jo vuon­na 2011. Hän ker­too kiel­täy­ty­neen­sä tuol­loin teh­tä­väs­tä ve­do­ten vä­häi­seen ko­ke­muk­seen­sa käy­tän­nön po­li­tii­kas­ta.

– Ajat­te­lin, et­tä osaan kyl­lä la­kia mut­ta en po­li­tiik­kaa. Jäl­ki­kä­teen aja­tel­tu­na se oli vii­sas pää­tös.

Oi­keus­tie­teen opin­to­ja Kal­las ke­huu hy­väk­si poh­jak­si mil­le ta­han­sa am­ma­til­le. Asi­a­na­ja­jan työs­sä hän ker­too näh­neen­sä konk­reet­ti­ses­ti, min­kä­lai­sia haas­tei­ta vi­ro­lai­set ja Vi­roon in­ves­toin­te­ja suun­nit­te­le­vat yri­tyk­set koh­taa­vat. Lain­sää­dän­nön pi­tää luo­da ym­pä­ris­tö, jo­hon si­joit­ta­jat us­kal­ta­vat ja ha­lu­a­vat tul­la, Kal­las sa­noo.

Po­li­tiik­kaan läh­ties­sään Kal­las toi­mi asi­a­na­jo­toi­mis­to Lui­ga Mody Hääl Bo­re­niuk­sen osak­kaa­na. Sitä en­nen hän työs­ken­te­li kym­me­nen vuo­den ajan Tark & Co:ssa. Kal­lak­sen mu­kaan asi­a­na­ja­ja­taus­tas­ta on toi­si­naan po­li­tii­kas­sa myös hait­taa.

– Krii­sin ai­ka­na mi­nua on pyy­det­ty an­ta­maan voi­mak­kai­ta lau­sun­to­ja leh­ti­ot­si­koi­ta var­ten, vaik­ka tie­täi­sin, et­tei toi­men­pi­tei­tä ole lain­mu­kai­ses­ti mah­dol­lis­ta teh­dä. La­ki­o­pin­not es­tä­vät mi­nua toi­si­naan te­ke­mäs­tä asi­oi­ta, joi­ta po­lii­ti­kol­ta odo­te­taan.

Mark­ki­na­li­be­raa­lia Re­for­mi­puo­lu­et­ta edus­ta­van Kal­lak­sen pu­hees­sa tois­tuu usein huo­li lii­ke-elä­män toi­min­ta­e­del­ly­tyk­sis­tä. Hän nä­kee esi­mer­kik­si Puo­lan ja Un­ka­rin ke­hi­tyk­sen, jota EU pi­tää uh­ka­na jä­sen­val­ti­oi­den oi­keus­val­ti­o­pe­ri­aat­teel­le, myös ta­lou­del­li­se­na ky­sy­myk­se­nä.

– Lail­li­suus­pe­ri­aa­te on de­mok­ra­ti­an pe­rus­ta ja yk­si eu­roop­pa­lai­sis­ta pe­ru­sar­vois­ta. Se on kui­ten­kin hy­vin tär­ke­ää myös ter­veel­le lii­ke-elä­mäl­le. Jos si­joit­ta­jat ei­vät voi luot­taa sii­hen, et­tä lait pä­te­vät, sil­lä on pal­jon laa­jem­mat vai­ku­tuk­set kuin vain oi­keus­jär­jes­tel­mään.

Kal­las sa­noo, et­tä Puo­lan ja Un­ka­rin ke­hi­tys­tä on seu­rat­ta­va tar­kas­ti. Hän ha­lu­aa kui­ten­kin ko­ros­taa, et­tä ys­tä­vät ovat kai­kes­ta huo­li­mat­ta ys­tä­viä.

– Eu­roop­pa on vah­vem­pi, kun Puo­la ja Un­ka­ri ovat mei­dän kans­sam­me. Mei­dän pi­tää kek­siä kei­not saa­da hei­dät mu­kaan sen si­jaan, et­tä työn­näm­me hei­dät pois.

Ihmisten tuki suurille muutoksille

Haas­tat­te­lu­het­kel­lä Kaja Kal­las on toi­mi­nut Vi­ron pää­mi­nis­te­ri­nä hie­man al­le vuo­den ajan. Mikä on ol­lut suu­rin op­pi­mis­ko­ke­mus teh­tä­väs­sä?

Kal­las huo­kaa miet­te­li­ääs­ti ja jää poh­ti­maan vas­taus­ta.

– Tuo on it­se asi­as­sa hy­vin mie­len­kiin­toi­nen ky­sy­mys! hän aloit­taa lo­pul­ta.

– On ole­mas­sa sa­non­ta, et­tä tyy­ni meri ei tee tai­ta­vaa me­ri­mies­tä. Mi­nul­la ei ole ol­lut het­ke­ä­kään tyyn­tä mer­ta. Krii­si on jat­ku­nut koko sen ajan, kun olen ol­lut pää­mi­nis­te­ri­nä, en­kä ole eh­ti­nyt ana­ly­soi­maan ko­ke­mus­ta vie­lä ko­vin hy­vin.

– Tie­sin, et­tä työ vaa­tii pal­jon uh­rauk­sia kai­kil­la elä­män osa-alu­eil­la. Po­si­tii­vi­se­na yl­lä­tyk­se­nä on tul­lut se, mi­ten pal­jon pä­te­viä ja hy­viä ih­mi­siä te­kee ku­lis­seis­sa töi­tä tä­män maan eteen.

Haas­tat­te­luun va­rat­tu ai­ka on päät­ty­mäs­sä, ja ai­kaa on enää kah­del­le ly­hy­el­le ky­sy­myk­sel­le. Min­kä­lai­sen pe­rin­nön toi­vot jät­tä­vä­si pää­mi­nis­te­ri­nä?

– On mo­nia tär­kei­tä asi­oi­ta, joi­ta ha­lu­an edis­tää, esi­mer­kik­si il­mas­toon liit­ty­en. Mei­dän täy­tyy teh­dä roh­kei­ta pää­tök­siä, jot­ta yri­tyk­sem­me ei­vät jää muus­ta maa­il­mas­ta jäl­keen. Muu­tok­sen taak­se pi­tää saa­da myös ih­mis­ten tuki. Se ei ole help­poa ei­kä suo­sit­tua, mut­ta se pi­tää teh­dä.

Mitä osa-alu­et­ta Vi­ron ja Suo­men vä­li­sis­sä suh­teis­sa ha­lu­ai­sit en­ti­ses­tään ke­hit­tää?

– Meil­lä on hy­vät lii­ke­suh­teet, mut­ta ne voi­si­vat ol­la vie­lä­kin pa­rem­mat. Voim­me op­pia pal­jon toi­sil­tam­me. Vi­ro­lai­sil­la ja suo­ma­lai­sil­la on eri­tyi­nen yh­teys, Kal­las päät­tää.

Lo­puk­si pää­mi­nis­te­ri aset­tuu vie­lä ku­vat­ta­vak­si Sten­boc­kin ta­lon val­koi­sel­le par­vek­keel­le, jos­ta au­ke­aa nä­ky­mä kau­as Itä­me­rel­le. Vaih­dam­me kie­len jäl­leen suo­meen, ja Kal­las ren­tou­tuu sil­min­näh­den.

– Ha­lu­at­te tie­tys­ti, et­tä ku­van ta­ka­na nä­kyy Suo­mi, hän nau­rah­taa.

”Po­li­tii­kas­sa pi­tää tot­tua hen­ki­lö­koh­tai­suuk­siin” 

Kal­las ker­too kai­paa­van­sa asi­a­na­ja­jan teh­tä­väs­tä en­nen muu­ta kol­le­goi­taan. 

– Suu­rin ero am­mat­tien vä­lil­lä on, et­tä ju­ris­ti­na kun teet työ­si hy­vin, niin har­voin saat ko­vin ikä­vää pa­lau­tet­ta. Po­li­tii­kas­sa on pal­jon hen­ki­lö­koh­tai­sia hyök­käyk­siä ja ne­ga­tii­vi­suut­ta, jota ei koh­taa lii­ke-elä­mäs­sä, hän sa­noo. 

– Al­kuun sii­hen oli hy­vin vai­kea tot­tua. 

Kal­las toi­voo ta­paa­van­sa pian myös ys­tä­viä Suo­mes­sa. Pää­mi­nis­te­rin toi­veis­sa on pääs­tä vie­rai­le­maan Asi­a­na­ja­ja­päi­väs­sä vuon­na 2022 ja pääs­tä kes­kus­te­le­maan suo­ma­lais­ten asi­a­na­ja­jien kans­sa. 

– To­del­la toi­von, et­tä sai­sin vie­rai­lun on­nis­tu­maan.