JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
14.4.2021 0:00

Teks­ti Ter­hi Hau­ta­mä­ki // Ku­vi­tus Hen­na Ryy­nä­nen

Kuka saa puhua mediassa?

Po­lii­si voi tie­dot­taa esi­tut­kin­nan ai­ka­na, mut­ta asi­a­na­ja­ja ei usein käy­tän­nös­sä voi. On­ko ri­kos­ten var­hai­nen jul­ki­suus yk­si­puo­lis­ta, ja voi­ko se vai­kut­taa tuo­ma­rei­hin?

Asi­a­na­jo­toi­mis­to Häs­tö & Co:n asi­a­na­ja­ja Mats We­lin kir­joit­ti hel­mi­kuus­sa Asi­a­na­ja­ja­lii­ton blo­gis­sa huo­les­taan. Hä­nen mie­les­tään ri­ko­sa­si­oi­den tie­dot­ta­mi­ses­sa ja jul­ki­suu­des­sa en­nen oi­keu­den­käyn­tiä on epä­suh­ta.

Esi­tut­kin­nan ai­ka­na oi­keus an­taa tie­to­ja jul­ki­suu­teen on po­lii­sil­la, yleen­sä tut­kin­nan­joh­ta­jal­la. Syyt­tä­jä voi an­taa tie­to­ja esi­tut­kin­nan päät­ty­mi­sen jäl­keen. Tuos­sa vai­hees­sa vas­taa­jan nä­kö­kul­ma ei yleen­sä tule esiin. Jos­kus asi­a­na­ja­jan suu on sul­jet­tu il­mai­su­kiel­lol­la, jon­ka tut­kin­nan­joh­ta­ja voi mää­rä­tä asi­a­no­sai­sil­le, avus­ta­jil­le tai to­dis­ta­jil­le esi­tut­kin­nan tur­vaa­mi­sek­si. Asi­a­na­ja­jat myös it­se pi­dät­täy­ty­vät kom­men­toi­mas­ta: asi­a­na­ja­jan kun ei sovi yrit­tää vai­kut­taa me­di­an kaut­ta.

– Po­lii­sil­la ja syyt­tä­jäl­lä on eri työ­ka­lut kuin asi­a­na­ja­jil­la. Kyse ei ole ka­teel­li­suu­des­ta. On jär­jes­tel­män kan­nal­ta on­gel­ma, kun jul­ki­suu­des­sa pu­hu­mi­nen on toi­sil­ta kiel­let­tyä, We­lin sa­noo.

Oi­keu­den­käyn­tien jul­ki­suus on tär­keä pe­ri­aa­te. Myös esi­tut­kin­ta­vai­heen tie­dot­ta­mi­sel­la on usein yh­teis­kun­nal­lis­ta mer­ki­tys­tä. We­li­nin mu­kaan po­lii­sin ”tie­do­tus­mo­no­po­li” al­ku­vai­hees­sa kui­ten­kin joh­taa sii­hen, et­tä ri­ko­se­päi­ly pai­not­tuu yk­si­puo­li­ses­ti, mikä on hä­nen mie­les­tään omi­aan vai­kut­ta­maan jopa tuo­ma­rin työ­hön.

We­lin ker­too, et­tä hän­tä sä­väyt­tä­nei­tä me­di­a­ta­pauk­sia ovat ol­leet esi­mer­kik­si Cos­ta Ri­cas­sa teh­ty­jä sai­raa­la­lai­te­kaup­po­ja kos­ke­va lah­ju­soi­keu­den­käyn­ti, Van­taan ex-kau­pun­gin­joh­ta­jan lah­ju­soi­keu­den­käyn­ti ja Jari Aar­ni­on ta­paus.

– Mi­ten var­mis­te­taan, et­tä tuo­mi­oi­hin ei vai­ku­te­ta yk­si­puo­li­ses­ti tai epä­a­si­al­li­ses­ti? Mitä ta­kei­ta on sii­tä, et­tä se, mitä me­dia ker­too, ei vai­ku­ta tuo­ma­rin ajat­te­luun? Olen­nais­ta ei ole vain se, et­tä asi­at me­ne­vät oi­kein, vaan myös se, et­tä asi­at näyt­tä­vät me­ne­vän oi­kein, We­lin sa­noo.

Vaikutusta todistajiin

Asi­a­na­jo­toi­mis­to Reims & Co:n asi­a­na­ja­ja Jus­si Sar­vi­ki­vi te­kee töi­tä ri­ko­sa­si­oi­den pa­ris­sa. Hän tun­nis­taa tie­dot­ta­mi­sen epä­suh­dan, mut­ta hän ei pel­kää, et­tä jul­ki­suu­del­la oli­si am­mat­ti­tuo­ma­rei­hin eri­tyis­tä vai­ku­tus­ta.

– Asi­ak­kaal­le on toki ikä­vää, jos po­lii­si tie­dot­taa ja avus­ta­ja jou­tuu ole­maan kie­li kes­kel­lä suu­ta. Var­sin­kin jos ih­mi­nen on van­git­tu­na ja hä­nen yh­tey­den­pi­to­aan on ra­joi­tet­tu, voi tun­tua epä­rei­lul­ta, et­tä po­lii­si ja -asi­a­no­mis­ta­ja saa­vat pu­hua mitä lys­tää ja it­se pi­tää ol­la hil­jaa.

Vaik­ka Sar­vi­ki­vi luot­taa tuo­ma­rei­den am­mat­ti­tai­toon, hä­nen mu­kaan­sa vai­ku­tus oi­keu­den­käyn­tiin voi tul­la tois­ta kaut­ta, jos to­dis­ta­jien ja asi­a­no­sais­ten muis­ti­ku­viin se­koit­tuu jul­ki­suu­des­sa tois­tel­tu­ja yk­si­tyis­koh­tia.

– Mitä van­hem­mis­ta asi­ois­ta on ky­sy­mys, sitä huo­nom­pi on ase­tel­ma ih­mis­ten muis­til­le. Kun pääl­le tu­lee me­di­a­myl­läk­kä, sil­lä on vai­ku­tus­ta ja asi­as­ta on tut­ki­mus­tie­to­a­kin, Sar­vi­ki­vi sa­noo.

Jos tut­kin­nan­joh­ta­ja ker­too, mi­ten asia po­lii­sin nä­ke­myk­sen mu­kaan on men­nyt, se luo hel­pos­ti ylei­söl­le kä­si­tyk­sen, et­tä asia on jo rat­kais­tu.

– Toki tänä päi­vä­nä muis­te­taan mai­ni­ta, et­tä kyse on epäi­lys­tä. Jos kui­ten­kin sa­mal­la ker­ro­taan hy­vin yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti, mitä ta­pah­tui, kyl­lä epäi­ly jää var­joon. To­dis­ta­ja­kin voi aja­tel­la, et­tä näin se var­maan oli, kun po­lii­sin­kin mu­kaan näin ta­pah­tui.

Ilmaisukiellot yleistyneet

Il­mai­su­kiel­lot ovat 2000-lu­vul­la yleis­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti. Po­lii­si­am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lun ti­las­to­jen mu­kaan vii­den vuo­den jak­sol­la 2002–2006 kiel­to­ja mää­rät­tiin yh­teen­sä noin 155, kun vuo­si­na 2012–2016 kiel­to­jen mää­rä oli jo 505.

Po­lii­siy­li­tar­kas­ta­ja Nii­na Us­ka­li Po­lii­si­hal­li­tuk­ses­ta sa­noo, et­tä tämä joh­tuu osal­taan sii­tä, et­tä tut­kin­nan­joh­ta­jat ovat op­pi­neet käyt­tä­mään il­mai­su­kiel­to­ja, kun heil­le on an­net­tu sii­tä kou­lu­tus­ta ja oh­jeis­tus­ta. Myös ny­kyi­nen ri­ko­sa­si­oi­den kä­sit­te­ly me­di­as­sa ja so­mes­sa on li­sän­nyt tar­vet­ta.

– Jut­tu­ja re­pos­tel­laan, ja tie­to­ja le­vi­ää so­mes­sa. Jul­ki­suu­des­sa käy­dään var­jo-oi­keu­den­käyn­tiä, Us­ka­li sa­noo.

Asi­a­na­ja­ja­liit­to on ai­em­min ot­ta­nut kan­taa, et­tä po­lii­si ei usein yk­si­löi il­mai­su­kiel­los­sa sitä, mis­tä ei saa pu­hua. Epä­mää­räi­set il­mai­su­kiel­lot jopa vai­keut­ta­vat puo­lus­tuk­sen työ­tä.

– Yleen­sä il­mai­su­kiel­to ei kos­ke kaik­kea tie­toa, vaan on mää­ri­tel­ty jo­kin osio, jota ei saa il­mais­ta. Il­mai­su­kiel­lot ovat hy­vin vaih­te­le­via, ja var­maan on myös tar­vet­ta kou­lut­taa tut­kin­nan­joh­ta­jia li­sää, Us­ka­li sa­noo.

Us­ka­li to­te­aa, et­tä tut­kin­nan­joh­ta­jal­la on pal­jon val­taa ja sa­na­va­lin­noil­la iso mer­ki­tys. Hän sa­noo, et­tä po­lii­si­or­ga­ni­saa­ti­o­ta on kou­lu­tet­tu kiin­nit­tä­mään huo­mi­o­ta syyt­tö­myy­so­let­ta­maan ja tie­dot­ta­maan vain esi­tut­kin­ta­lais­sa mai­ni­tuis­ta syis­tä: ri­ko­sa­si­an yh­teis­kun­nal­li­sen mer­ki­tyk­sen, sen he­rät­tä­män ylei­sen mie­len­kiin­non, ri­kok­sen sel­vit­tä­mi­sen, epäil­lyn ta­voit­ta­mi­sen, uu­den ri­kok­sen tai ri­kok­ses­ta ai­heu­tu­van va­hin­gon es­tä­mi­sen vuok­si.

Jos­kus me­dia on jo haas­ta­tel­lut asi­a­no­sai­sia tai saa­nut tie­toa muu­al­ta. Vaik­ka ul­ko­a­päin tu­le­va pai­ne ei ole Us­ka­lin mu­kaan suo­raan pe­rus­te tie­dot­taa, se voi­daan kat­soa asi­an he­rät­tä­mäk­si ylei­sek­si mie­len­kiin­nok­si.

Tuomari voi vältellä uutisia

Trial by news­pa­per ei ole uu­si ai­he. Jul­ki­suu­den vai­ku­tus­ta tuo­mi­oi­hin poh­dit­tiin jo 1800-lu­vul­la Yh­dys­val­lois­sa. Toi­sin kuin jois­sa­kin muis­sa mais­sa, Suo­mes­sa ei ole eri­tyi­ses­ti nous­sut esiin tuo­ma­rei­den tie­to­jen saan­ti oi­keus­sa­lin ul­ko­puo­lel­ta. Hel­sin­gin kä­rä­jä­oi­keu­den me­di­a­tuo­ma­ri Pet­ra Spring ei oi­kein näe mah­dol­li­suuk­sia ra­joit­taa­kaan sitä.

Spring sa­noo, et­tä kol­le­goi­den kes­ken ai­hees­ta on pu­hut­tu. Moni tuo­ma­ri jät­tää omas­ta ha­lus­taan seu­raa­mat­ta asi­an uu­ti­soin­tia sil­loin, kun työs­ken­te­lee kor­ke­an pro­fii­lin ju­tun pa­ris­sa.

– Sa­noi­sin, et­tä kun tuo­ma­ri me­nee jut­tuun si­sään, sitä on niin oi­keu­den­käyn­nis­sä esiin tul­lei­den asi­oi­den kup­las­sa, et­tei muu vai­ku­ta. Uu­ti­sis­ta tu­lee kor­kein­taan mie­leen, et­tä näyt­tää­pä tuo­kin asia ihan eri­lai­sel­ta tuol­la. Toki it­se­ään pi­tää tark­kail­la ja haas­taa: ei kai mi­nul­la ole en­nak­ko­a­sen­net­ta. Sitä on ko­ke­nei­den tuo­ma­rei­den am­mat­ti­tai­to, ja us­kon, et­tä am­mat­ti­tai­tom­me riit­tää tä­hän.

Spring pi­tää esi­tut­kin­ta­vai­heen tie­do­tus­ta ylei­ses­ti hy­vä­nä asi­a­na. Mo­nis­sa ta­pauk­sis­sa po­lii­si on kat­kais­sut hu­huil­ta sii­vet.

– Kun po­lii­si ker­too epäi­lyis­tä ja puo­lus­tus ei saa ker­toa mi­tään, toki sii­nä on epä­suh­ta. Mut­ta on­ko se jon­kun vika? Mi­ten se oli­si rat­kais­ta­vis­sa? Sitä en tie­dä, Spring poh­tii.

Uu­ti­soin­nin vai­ku­tus­ta to­dis­ta­jien ja asi­a­no­sais­ten ker­to­muk­siin Spring pi­tää ai­to­na huo­le­na. Muis­ti­ku­vil­la on to­sin muu­toin­kin ta­pa­na muut­tua ajan ku­lu­es­sa. Sprin­gin eri­tyi­nen huo­li on se, et­tä suu­ri ylei­sö hel­pos­ti ank­ku­roi­tuu en­sim­mäi­siin saa­miin­sa tie­toi­hin. Epäil­ty lei­mau­tuu syyl­li­sek­si, vaik­ka oi­keus­sa­lis­sa asia voi ko­ko­nais­näy­tön pe­rus­teel­la näyt­täy­tyä hy­vin eri­lai­se­na.

– Suu­ren ylei­sön sil­mis­sä tuo­mio saat­taa ol­la vää­rä. Jos jat­ku­vas­ti ko­e­taan, et­tä tuo­mi­ot ei­vät vas­taa en­siu­u­ti­soin­nis­ta muo­dos­tu­nut­ta kä­si­tys­tä, se voi ra­paut­taa luot­ta­mus­ta oi­keus­lai­tok­seen.

Pelisääntöjä selkeämmiksi

Mo­net pit­kään alal­la ol­leet asi­a­na­ja­jat ovat omak­su­neet van­han ta­pa­oh­jeen, jos­sa kiel­le­tään luo­mas­ta pää­mie­hen asi­al­le otol­lis­ta mie­li­a­laa. Ny­kyi­nen ta­pa­oh­je muo­toi­lee asi­an myön­tei­sem­min: asi­a­na­ja­ja saa tie­dot­taa, jos asi­a­kas sen hy­väk­syy ei­kä py­ri­tä oman edun ta­voit­te­luun.

Jus­si Sar­vi­ki­vi on ol­lut pal­jon esil­lä me­di­as­sa työn­sä puo­les­ta. Hän sa­noo, et­tä avus­ta­ja­na jou­tuu ta­sa­pai­not­te­le­maan sii­nä, mil­lai­nen tie­dot­ta­mi­nen on so­pi­vaa.

– Avus­ta­ja­na on vä­hän pak­ko­kin ol­la käy­tet­tä­vis­sä sil­loin, kun tu­lee mah­dol­li­suus lau­sua ja asi­a­kas sitä ha­lu­aa.

Sar­vi­ki­vi pi­tää omia ko­ke­muk­si­aan me­di­as­ta myön­tei­si­nä ja ar­vos­taa ko­ke­nei­den ri­kos­toi­mit­ta­jien työ­tä, vaik­ka saat­taa­kin vä­lil­lä ol­la eri miel­tä sii­tä, ”mil­lais­ta fe­a­tu­re-jut­tua pi­tää esi­tut­kin­nas­sa ole­vas­ta asi­as­ta teh­dä”.

Lii­ke-elä­män asi­oi­ta hoi­ta­va Mats We­lin sa­noo niin ikään kom­men­toi­van­sa mie­lel­lään, jos pää­mies an­taa lu­van ei­kä kom­men­toi it­se, ku­ten yh­ti­öt usein te­ke­vät. We­li­nin mie­les­tä me­dia ei oi­kein voi toi­mia toi­sin: toi­mit­ta­jien nä­kö­kul­mas­ta on­gel­ma on pi­kem­min­kin tie­don vä­häi­syys, ja saa­ta­vil­la ole­vaan tie­toon tar­tu­taan ha­na­kas­ti.

– Kai­paan kes­kus­te­lua sii­tä, mi­ten var­mis­te­taan jär­jes­tel­mä, joka toi­mii sii­tä huo­li­mat­ta, et­tä ym­pä­ril­lä on jul­ki­suut­ta. Ei niin, et­tä pi­täi­si ol­la vä­hem­män jul­ki­suut­ta. Voi­ko ol­la var­ma, et­tä oi­keu­den­käyn­nis­sä pär­jää yh­tä hy­vin, vaik­ka ei ha­lu­ai­si sa­noa jul­ki­suu­des­sa mi­tään?

We­lin ja Sar­vi­ki­vi toi­vo­vat pe­li­sään­tö­jen sel­kiyt­tä­mis­tä. We­li­nin mu­kaan lais­sa oli­si hyvä sel­ven­tää il­mai­su­kiel­lon mää­rää­mi­sen pe­rus­tei­ta. Jos po­lii­si tai syyt­tä­jä it­se tie­dot­ta­vat, pi­täi­si­kö sen pe­rus­teel­la ra­joit­taa il­mai­su­kiel­lon mää­rää­mis­tä asi­a­no­sai­sil­le ja avus­ta­jil­le?

Sar­vi­ki­ven mu­kaan il­mai­su­kiel­lois­sa tu­li­si yk­si­löi­dä sel­ke­äm­min, mitä tie­to­ja ne kos­ke­vat. Jos asi­a­na­ja­ja ei ole var­ma, mis­tä saa pu­hua, hän mie­luum­min va­ro­vai­suut­taan vai­ke­nee ko­ko­naan.

– En nä­ki­si huo­no­na, jos lais­sa oli­si sää­det­ty, mitä avus­ta­ja saa ker­toa ja mil­lä ta­val­la. Muu­toin asi­a­na­ja­jat ei­vät ha­lua läh­teä tes­taa­maan, syyl­lis­ty­vät­kö sa­las­sa­pi­to­ri­kok­seen, jos jo­tain lau­su­vat.

Oi­keus­jär­jes­tel­män pi­tää kes­tää uu­ti­soin­ti

Me­di­an nä­kö­kul­mas­ta on­gel­ma on­kin sit­ten ihan toi­nen kuin asi­a­na­ja­jien nä­kö­kul­mas­ta. MTV:n ri­kos- ja oi­keus­toi­mit­ta­ja Jark­ko Si­pi­lä sa­noo, et­tä ”po­lii­sin sa­lai­lu­kult­tuu­ri ja po­lii­sin kans­sa jul­ki­suu­des­ta tais­te­lu” vai­kut­taa ny­kyi­sin ri­kos­toi­mit­ta­jien työ­hön pal­jon ja syö tur­haan ener­gi­aa.

– Pai­no­tus on men­nyt en­tis­tä sel­ke­äm­min sii­hen, et­tä po­lii­si tie­dot­taa ju­tus­ta, jos­ta tar­vit­see tie­toa. Hel­sin­gis­sä on ol­lut hen­ki­ri­kok­sia, jot­ka ovat pal­jas­tu­neet vas­ta tuo­mio­is­tuin­vai­hees­sa. Hen­ki­ri­kos on yh­teis­kun­nal­li­sel­ta mer­ki­tyk­sel­tään sel­lai­nen ri­kos, et­tä sii­tä pi­täi­si ker­toa jo esi­tut­kin­ta­vai­hees­sa. Muu­ten po­lii­si tie­dot­taa jul­ki­suus­kä­si­kir­jan­sa puit­teis­sa, mikä on usein huo­mat­ta­van ra­joit­tu­nut­ta, Si­pi­lä sa­noo.

Oi­keus­toi­mit­ta­jat ry kan­te­li vii­me vuon­na oi­keu­sa­si­a­mie­hel­le po­lii­sin jul­ki­suus­kä­si­kir­jas­ta, joka toi­mit­ta­jien mu­kaan opas­taa lain­vas­tai­sin tul­kin­noin sa­laa­maan esi­tut­kin­ta­pöy­tä­kir­jois­ta yk­si­tyi­se­lä­mää liip­paa­via tie­to­ja. Po­lii­si­hal­li­tuk­sen Nii­na Us­ka­li taas sa­noo, et­tä jul­ki­suus­kä­si­kir­jas­ta on an­net­tu vää­rää tie­toa ei­kä po­lii­sil­la ole int­res­siä sa­la­ta enem­pää kuin lain ja oi­keus­käy­tän­nön mu­kaan on tar­peen.

Oi­keu­sa­si­a­mies to­te­si vii­me vuon­na, et­tä niin po­lii­sin kuin oi­keus­toi­mit­ta­jien tul­kin­noil­le löy­tyy pe­rus­te­lui­ta, ei­kä lain­sää­tä­jä ole lop­puun saak­ka har­kin­nut sa­las­sa­pi­to­pe­rus­tei­den kes­ki­näi­siä suh­tei­ta. Jul­ki­suus­la­kia oli­si­kin tar­peen uu­dis­taa ri­pe­äs­ti.

Si­pi­lä on seu­ran­nut oi­keusp­ro­ses­se­ja vuo­si­kym­me­nien ajan. Hän ei us­ko, et­tä me­di­a­jul­ki­suus vai­kut­tai­si tuo­ma­rei­den työ­hön. Sitä hän pi­tää mah­dol­li­se­na, et­tä to­dis­ta­ja voi omak­sua uu­ti­sis­ta yk­si­tyis­koh­tia ker­to­muk­seen­sa.

– Em­me sil­ti voi jät­tää tär­kei­tä asi­oi­ta uu­ti­soi­mat­ta. Ri­ko­suu­ti­soin­nil­la on erit­täin mer­kit­tä­vä teh­tä­vä pal­jas­taa yh­teis­kun­nal­li­sia epä­koh­tia. Oi­keus­jär­jes­tel­män on ol­ta­va niin vah­va, et­tä se kes­tää kes­ke­ne­räis­ten jut­tu­jen uu­ti­soin­nin.