”Olen ta­van­nut kym­me­niä ih­mi­siä, jot­ka ku­vit­te­le­vat ju­ris­tin­sa ole­van nai­nen, vaik­ka oi­ke­as­ti ky­sees­sä on mies. He us­ko­vat kes­kus­tel­leen­sa asi­a­na­ja­jan­sa kans­sa, vaik­ka kes­kus­te­lu­kump­pa­ni on ol­lut esi­mer­kik­si la­ki­toi­mis­ton sih­tee­ri tai tulk­ki.” Näin ker­toi suo­ma­lai­nen ih­mi­soi­keu­sak­ti­vis­ti, joka on ol­lut mu­ka­na sel­vit­tä­mäs­sä noin kah­ta­sa­taa tur­va­paik­kap­ro­ses­sia. Jou­kos­sa on hät­käh­dyt­tä­viä ta­pauk­sia.

Kym­me­net ih­mi­set ei­vät ole kes­kus­tel­leet ju­ris­tin­sa kans­sa kos­kaan. Oi­keu­del­li­nen avus­ta­ja ei ole mis­sään vai­hees­sa käy­nyt asi­ak­kaan­sa kans­sa läpi pää­tös­tä, vaan kes­kus­te­lut on hoi­ta­nut toi­nen hen­ki­lö.

Kym­me­nis­sä ta­pauk­sis­sa asi­a­kas oli toi­mit­ta­nut oi­keu­del­li­sel­le avus­ta­jal­leen ti­lan­tees­taan ai­neis­toa, jota tämä ei ol­lut liit­tä­nyt va­li­tuk­seen. Mo­nis­sa ta­pauk­sis­sa avus­ta­ja oli nos­ta­nut täy­den palk­ki­on va­li­tuk­ses­ta, jon­ka asi­a­si­säl­tö oli: ”Va­li­tam­me pää­tök­ses­tä. Asi­a­kas on vai­non uh­ri.”

Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa asi­a­kas sai tie­don pää­tök­ses­tä niin myö­hään, et­tei sii­tä enää voi­nut va­lit­taa. Jois­sa­kin ta­pauk­sis­sa taas asi­a­na­ja­ja oli teh­nyt va­li­tuk­sen pää­tök­ses­tä kes­kus­te­le­mat­ta asi­ak­kaan­sa kans­sa lain­kaan. Yh­des­sä ta­pauk­ses­sa ira­ki­lai­nen per­he oli pää­ty­nyt pa­pe­rit­to­mak­si tie­tä­mät­tään, kos­ka asi­a­na­ja­ja ei omien sa­no­jen­sa mu­kaan ha­lun­nut tuot­taa per­heel­le pet­ty­mys­tä ker­to­mal­la ne­ga­tii­vi­ses­ta pää­tök­ses­tä.

Yh­teis­tä kym­me­nil­le sel­vi­te­tyil­le ta­pauk­sil­le oli, et­tä ih­mi­sil­lä ei ol­lut min­kään­lais­ta kä­si­tys­tä sii­tä, mi­ten hei­dän asi­aan­sa oli oi­keu­des­sa hoi­det­tu tai kuka sitä hoi­ti. Useis­sa ta­pauk­sis­sa pää­tök­set teh­tiin puut­teel­li­sin tie­doin, kos­ka asi­ak­kaan toi­mit­ta­ma ai­neis­to ei kos­kaan pää­ty­nyt osak­si kä­sit­te­lyä.

Oi­keu­den­mu­kai­nen oi­keusp­ro­ses­si on ih­mi­soi­keuk­siin kuu­lu­va pe­ru­soi­keus. Sen pe­ru­se­del­ly­tyk­siä ovat muun mu­as­sa yh­den­ver­tai­suus, oi­keus tul­la kuul­luk­si ja saa­da pe­rus­tel­tu pää­tös sekä te­hok­kaat muu­tok­sen­ha­ku­kei­not. Kym­me­nis­sä sel­vi­tyk­sen koh­tei­na ol­leis­sa tur­va­paik­kap­ro­ses­seis­sa nämä edel­ly­tyk­set ei­vät ole to­teu­tu­neet.

Oi­keus­val­ti­os­sa näin ei pi­täi­si ta­pah­tua. Eri­tyi­sen huo­les­tut­ta­vaa on, et­tä lai­min­lyön­nit kos­ke­vat haa­voit­tu­vim­mas­sa ase­mas­sa ole­via ih­mi­siä, joi­den koh­dal­la pro­ses­sin lop­pu­tu­lok­ses­ta saat­taa riip­pua koko elä­mä.

Jos Maa­han­muut­to­vi­ras­ton vir­kai­li­jat pi­tä­vät asi­ak­kaan ker­to­mus­ta epä­luo­tet­ta­va­na, oi­keu­del­li­sen avus­ta­jan toi­mit­ta­mal­la ai­neis­tol­la on suo­je­lu­tar­peen ar­vi­oin­nis­sa kes­kei­nen mer­ki­tys. Tur­va­pai­kan­ha­ki­jat, jois­ta suu­rin osa ei osaa suo­men kiel­tä ei­kä tun­ne suo­ma­lais­ta oi­keus­jär­jes­tel­mää, ovat oi­keusp­ro­ses­seis­sa kaik­kein hau­raim­mas­sa ase­mas­sa. Heis­tä har­val­la on mah­dol­li­suut­ta pe­nä­tä oi­keuk­si­aan, tai edes ym­mär­tää, mil­lä ta­val­la asi­an kä­sit­te­ly on hoi­det­tu.

Lai­min­lyön­tien taus­tal­la voi ol­la mon­ta syy­tä, mut­ta ai­na­kin yk­si on hy­vin konk­reet­ti­nen: raha. Täl­lä het­kel­lä tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den oi­keu­del­li­set avus­ta­jat saa­vat työs­tään urak­ka­palk­ki­on. Har­va yk­si­tyi­nen yri­tys pys­tyy pa­nos­ta­maan ko­vin pal­jon ai­kaa työ­hön, jos­sa kor­vaus ei vas­taa työn mää­rää. Toi­saal­ta asi­ak­kaan oi­keus­tur­va saat­taa kär­siä myös jul­ki­sen oi­keu­sa­vun pii­ris­sä. Usei­den kun­tien oi­keu­sa­pu­toi­mis­tois­sa tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den asi­oi­ta hoi­ta­vat ju­ris­tit, joi­den pa­ras asi­an­tun­te­mus on jol­tain muul­ta lain­sää­dän­nön alu­eel­ta kuin ul­ko­maa­lais­lais­ta. Ti­lan­ne on sa­man­kal­tai­nen kuin se, et­tä läp­pä­vi­kaa sai­ras­ta­va po­ti­las jou­tui­si tur­vau­tu­maan kor­va­lää­kä­rin apuun.

Eli­na Hir­vo­nen

kir­jai­li­ja, elo­ku­van­te­ki­jä